Historiikki 1
Ojutkangas-suvun historiikki 19.8.2000
Mervi Ranta-Ylitalo ja Seija Johnson
Ojutkangas-suvun tutkiminen on aloitettu Kauhavalta Lill-Sompin taloon kuuluvasta Luomantaustan torpasta, jota asusti torpparin poika Antti Jaakonpoika. Antti oli syntynyt vuonna 1824 ja vaimona hänellä oli Susanna Antintytär Pelkonen. Perheeseen syntyi 6 lasta, joista ensin Kauhavalla 3 ja perheen muutettua Lapualle vielä toiset 3 lasta.
Jaakko Antinpoika Luomantausta oli perheen ainoa poika. Vuonna 1850 syntynyt Jaakko meni naimisiin lapualaisen Maria Iisakintytär Turjan kanssa. Perheeseen syntyi Lapualla 6 lasta: Antti Kustaa, Liisa Sofia, Sanna Maria, Anna Alina, Ida Katarina ja Jaakko Vihtori. Perheen sukunimeksi tuli Ojutkangas ja he muuttivat vuonna 1891 Oulaisiin. Ennen Oulaisiin muuttoa oli perheen nuorin lapsi Jaakko Vihtori kuollut, mutta Oulaisissa perheeseen syntyi vielä yksi lapsi, Iisakki Vihtori vuonna 1892. Poika ja isä eivät ilmeisesti koskaan toisiaan tavanneet, sillä Jaakko Antinpoika lähti Amerikkaan ennen Vihtorin syntymää ja kuoli siellä jo vuonna 1893.
Äiti Maria jäi leskeksi vanhimman pojan Antti Kustaan ollessa 16-vuotias. Tytöt olivat tuolloin 13-, 11-, 8- ja 6-vuotiaita ja kuopus Vihtori vain vuoden vanha. Maria Iisakintytär Ojutkangas elätti lapsia yksin 10 vuotta, mutta avioitui uudelleen ylivieskalaisen Jaakko Emanuelinpoika Vähäkankaan kanssa ja muutti tämän luo Ylivieskaan vuonna 1903. Mukana seurasi nuorin poika Vihtori, joka tuolloin oli 11-vuotias. Maria ja Jaakko kuolivat vuonna 1921.
Maria ja Jaakko Ojutkankaan lapset joutuivat lähtemään varhain työhön. Tytöt lähtivät n. 16-vuotiaina maailmalle. Tytöt menivät piioiksi ja ainakin Liisa Sofia Miettilän taloon saaden sieltä sukunimekseen Miettilä Ojutkankaan sijaan. Siihen aikaan se oli tapana. Kaikki tytöt menivät aikanaan naimisiin. Liisa Sofia, "Fiia-täti", avioitui Johan Mohellin kanssa, Sanna Mariasta, "Sanni-tädistä" tuli Renbäck, (nimi muutettiin myöhemmin Reiniharjuksi), Anna Alina "Alina-täti" avioitui ensin Herman Näsmanin kanssa ja myöhemmin leskeksi jäätyään Johan Wikmanin kanssa ja Ida Katarinasta tuli Yrjö Järvelinin vaimo.
Myös pojat löysivät itselleen puolisot. Antti Kustaa löysi vaimokseen Ikaalisissa, Hämeessä syntyneen Aina Vilhelmiina Selinin ja häitä vietettiin vuonna 1900 Oulaisissa. Kirkonkirjoista ei selviä milloin Aina muutti Ikaalisista Oulaisiin, mutta se tiedetään, että hän muutti sinne asemapäällikön perheeseen taloudenhoitajaksi. Aina oli jo sen ikäinen, että pojat alkoivat piirittää ja kysellä vaimoksi… Aina päätti kuitenkin odottaa sellaista kosijaa, jolla olisi suolasilakkaa parempaa evästä- ja Antti Kustaalla ilmeisesti Oulaisten sahan työnjohtajana oli paremmat eväät.
Perhe oli kirjoilla Oulaisissa, mutta he muuttivat Kannukseen vuonna 1907 ja Iisakki Vihtori, "Vihtori-setä" muutti Ylivieskasta Kannukseen vuonna 1912. Hän oli tuolloin 20-vuotias ja löysi ennen pitkää vaimon Kannuksesta. Hän meni naimisiin Helmi Mantereen kanssa vuonna 1915 ja he asettuivat asumaan Kannukseen.